Kirjoituksia

Linda Leino

Digitalisaation edut asuntomarkkinoilla

Asuntomarkkinoilla digitalisaatio on tehnyt tuloaan jo useamman vuoden. Kehitys on ollut melko hidasta ja muutoksia on alalla omaksuttu vaihtelevalla menestyksellä. Kaikki työkalut ovat periaatteessa olleet saatavilla, mutta käyttöönotto on tuottanut tuskaa monelle asian parissa työskentelevälle jo uuden oppimiseen ja omaksumiseen vaadittu aikatauluun sovittaminen huomioiden. Korona-aika on saanut aikaan vauhditetun digiloikan sekä muutoksia myös kuluttajakäyttäytymisessä.
Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email
Digitalisaation-edut-asuntomarkkinoilla

Mitä ihmettä tällä digitalisaatiolla asuntomarkkinassa tarkoitetaan? Useimmissa julkaisuissa asiaa on lähestytty hyvin järjestelmäkeskeisesti ja usein tällä viitataan joko DIAS:in, MML:n kiinteistövaihdantapalveluun tai esim. Huoneistotietojärjestelmään. Kyseessä ei kuitenkaan ole vain ja ainoastaan sähköinen kaupankäynti. Digitalisaatio on laaja kokonaisuus erilaisia järjestelmiä kokonaisvaltaiseen sähköiseen asiointiin sekä kattavasti myös markkinointiin ja kuluttajakäyttäytymiseen. Kiinteistönvälitysliikkeillä on käytössään erilaisia järjestelmiä, jotka mahdollistavat mm. toimeksiantosopimusten, ostotarjousten ja valtakirjojen allekirjoituksen verkkopankkitunnuksia ja vahvaa tunnistautumista hyödyntäen olit sitten missä päin maailmaa tahansa. Osake- ja kiinteistökaupat ovat myös mahdollista allekirjoittaa etänä. Toisaalta tässä mainittakoon oma kokemukseni, joka on, että asiakkaat arvostavat vielä kokemusta kaupanteosta fyysisen läsnäolon myötä. Myyjän ja ostajan välinen kohtaaminen on tärkeä ja useasti tunnepitoinen hetki. Näin ollen en ole itsekään päässyt vielä kokemaan kuin pintaraapaisun sähköisistä kaupankäyntijärjestelmistä, vaikka halua tutustua uusiin järjestelmiin kyllä löytyy. Järjestelmissä on toki vielä omat kehityshaasteensa, vaikka pääsääntöisesti toimivuus onkin erinomaista.

Itse välittäjän työssä olen kokenut erittäin hyväksi erityisesti juuri toimeksiantosopimuksen ja ostotarjouksen lähettämismahdollisuuden ilman varsinaista kalenteriin merkattua fyysistä tapaamista. Tässä pystytään säästämään asiakkaan sekä välittäjän aikaa ja toimimaan aikataulullisesti entistä joustavammin. Haasteena tässä tietysti on välittäjän näkökulmasta erityinen tarkkuus asiakkaan tuntemisperiaatteissa ja esimerkiksi selonottovelvollisuuden täyttymisessä. Järjestelmädigiloikassa välittäjät ovat omaksuneet hurjan määrän uutta lyhyessä ajassa, kuten myös on kuluttajat. Mielenkiintoista on, olisiko järjestelmät otettu kuluttajien keskuudessa yhtä hyvin vastaan ilman koronan aiheuttamia seuraamuksia, miten olisi suhtauduttu esimerkiksi välittäjän tarjoamaan videoesittelyyn ennakkokatselmuksena tavanomaisen näytön järjestämisen sijaan.

Monelle kuluttajalle arki on kiireistä ja välillä näyttöjen sovittaminen jo valmiiksi hektiseen arkeen voi olla haastavaa – tämä nimenomaan kuluttajanäkökulmasta. Tuoko digitalisaatio ajan myötä tullessaan myös lehti-ilmoitteluiden ja avoimien näyttöjen kiertämisen vähenemisen – mielenkiintoinen kysymys jo ikäryhmäjakaumat kohderyhmissä huomioiden. Miten monta hyödytöntä käyntiä ja näyttöä voidaan uusia järjestelmiä käyttäen välttää ja näin ollen säästää asiakkaiden aikaa tarjoamalla virtuaalinen katselmus ennen varsinaista käyntiä kohteesta? Haluamme mahdollistaa asiakkaillemme laadukkaan asuntoesittelykokemuksen erilaisia järjestelmiä kattavasti käyttäen.

Kaikesta digitalisaation tuomista mahdollisuuksista ja muutoksista huolimatta toivon, että ihmisten välisten kohtaamisten merkitys muistetaan vielä korona-ajan jälkeenkin.

Linda Leino

Toimitusjohtaja, YKV, LKV, KiAT, kaupanvahvistaja

Share on whatsapp
Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on email